Vihje 1: Rahaa universaalisena vastineena
Vihje 1: Rahaa universaalisena vastineena
Kun maailma hyödykkeiden tuotanto tulikorkealla tasolla, markkinat alkoivat spontaanisti itse luovuttanut tuotteita työvoiman nautti vakaa kysyntä ja näytellä universaali vastaavaa. Eri vaiheissa kaupan kehityksen roolin turkikset, karjaa, viljaa, ja myöhemmin - erilaisia metalleja. Myöhemmin yleismaailmallinen vastine oli rahaa, josta tuli yleismaailmallinen vaihtovälin.
opetus
1
Kun tavarat vaihdetaan toisilleen, osapuolet,osallistuvat talouselämään, tarvitsevat universaalia vastaavaa, jotain yleistä arvoa. Tämä on erityisen tärkeää kehittyneille markkinoille, joissa yksi hyödyke ei ole jo vaihtamassa suoraan toisensa kanssa. Universaalinen vastine mahdollisti vaihdon jakamisen kahteen asiaan liittyvään tekoon: ensinnäkin hänen tavaroilleen hankittujen tavaroiden tuottaja oli universaaliarvo, minkä jälkeen hän voisi ostaa tavaroita, joita hän tarvitsi.
2
Yksi onnistuneimmista universaaleistavastaava teräs on jalometalleja - hopeaa ja kultaa. Ne voitaisiin helposti jakaa osiin ja mitata oikeat määrät vastaavalle vaihtoehdolle. Noblemetallit ovat luonteeltaan harvinaisia, mikä antoi niiden suuren arvon. Se oli hopeasta ja kulta, joka myöhemmin alkoi tehdä metallista rahaa, joka muuttui yleismaailmalliseksi universaaliksi.
3
Se on tärkeä taloudellinen luokka, rahatuli keino voittaa arvon ja käyttöarvon välinen ristiriita. Taloudellisen talouden hoidossa ihminen voisi täyttää hänen tarpeensa itse tuotetun tuotteen kustannuksella. Tässä mielessä käyttötarvetta käytettiin toimeentulotalouden tuotteena, koska se pystyi vastaamaan ihmisen tarpeisiin.
4
Kun tuotteet alkoivat tuottaa vaihtoa varten,Taloudellisten suhteiden osanottajat kiinnostivat sen universaalista eikä käyttöarvoa. Arvon rahallinen muoto on mahdollista vain silloin, kun rahan erityisenä hyödykkeenä alkaa olla monopoliasemassa valuuttaprosessissa. Samanaikaisesti rahan arvon universaali muoto pysyy taloudellisten suhteiden pinnalla ja hyödykkeen käyttöarvo on piilotettu.
5
Raha voi olla yleisen vastaavan roolivain siltä osin kuin niitä voidaan vaihtaa mille tahansa muulle tuotteelle tai palvelulle. Tässä ominaisuudessa ei ole pelkästään aineellista olemusta vaan myös rahan yhteiskunnallista merkitystä. Perus, jolla vastaava tavaroiden rahanvaihto tulee, tulee rahan sisältämä abstrakti työ, joka muuttuu vastaperustetuksi arvoksi.
6
Rahan ydin on juuri netoimivat mittayksikkönä, joka ilmaisee tuotteen arvon hinnoissa. Tässä tapauksessa universaalista ekvivalenttia voidaan verrata tavaroiden arvoon. Raha on erityinen ja ainutlaatuinen hyödyke, joka voidaan vaihtaa mihinkään. Tämä määrittää tämän vastaavan yleisluonteen. Itse asiassa raha yleisenä ekvivalentiona heijastuu yhteiskunnan suhteisiin, jotka syntyvät tuottajien ja tavaroiden kuluttajien välillä.
Vihje 2: Rahan alkuperä: perusteet, syyt, seuraamukset
Päivä on tärkein taloudellinen instituutti. Näiden ulkonäön ja niiden kanssa tapahtuvien metamorfoosien syyt ovat aina kiinnostuneet ihmiskunnan parhaista mieleistä. Siksi on olemassa useita teoriaa rahan alkuperästä, joista kullakin on sen kannattajia.
Kysymys kuuluu, milloin ensimmäiset rahat näkyvät, tähän astipidetään kyseenalaisena. Todennäköisesti raha syntyi, kun henkilö ensin ymmärsi tarvetta harjoittaa taloudellista toimintaa. Toisin sanoen rahat ilmestyivät tuohon historialliseen vaiheeseen, kun niissä syntyi objektiivinen välttämättömyys. Oletetaan, että ensimmäisen rahan ilmestyminen tapahtui VIII-VII vuosituhannella eKr. Silloin alkulähtöisen heimon jäsenet alkoivat näkyä ylituotetuotteina, joita voitaisiin vaihtaa muihin tarpeellisiin tavaroihin.
